27.8.2010: Suomi talouden edelläkävijänä uuteen maailmaan (TS-kolumni 27.8.10)

Talouskriisin jälkeinen uusi maailmanjärjestys alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Kehittyvän maailman suurvaltojen Kiinan, Intian ja Brasilian merkitys on kasvamassa. Maailma ei nouse taantumasta entisenkaltaisena muutoinkaan. Siirtymä teollisesta yhteiskunnasta moninaisempaan palvelujen ja korkean jalostusasteen tuotteiden yhteiskuntaan kiihtyy.

Samalla luonnonvarojen rajallisuus sekä ilmastonmuutos pakottavat edistykselliset valtiot panostamaan ympäristöllisesti kestävän ja resurssitehokkaan yhteiskunnan rakentamiseen. Esimerkiksi Kiina on tehnyt valtavat panostukset ympäristöteknologiaan vähentääkseen riippuvuuttaan fossiilisista raaka-aineista.

Suomen on oltava tässä murroksessa notkea ja päättäväinen. Vanhoilla konsteilla ei enää pärjätä. Vanhan sukupolven jäärien höpinät taloutta vaarantavasta vihreästä murroksesta kannattaa jättää omaan arvoonsa. Vain banaanivaltio panostaisi nyt matalan jalostusasteen energiaa tuhlaavaan teolliseen tuotantoon ja halvan sähkön harhakuviin. Uudessa maailmassa sähköä, energiaa ja raaka-aineita käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Uudessa kilpailutilanteessa Suomen on oltava avoin ja luova talousympäristö, joka houkuttelee osaavia työntekijöitä ja sijoittajia pääomien, tutkimuksen ja tuotekehittelyn tason turvaamiseksi. On tavoiteltava asemaa omien vahvuusalojemme korkean jalostusasteen tuotteiden edelläkävijänä. Samalla elinkeinoelämän kirjoa on moninaistettava ja kannustettava palvelualojen kehittymistä.

Kaikki teolliset työpaikat ja alat eivät ole Suomesta suinkaan häviämässä. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa tuotekehittelyä ja palvelulähtöisempää otetta. Menestyvien teollisten yritystenkin liikevaihdosta yhä suurempi osa tulee jatkossa tuotteisiin liittyvien sisältöpalvelujen tarjonnasta, ei itse tuotteista. Myös palvelualoilla tuotekehittely ja palvelujen konseptointi tuovat merkittäviä vientimahdollisuuksia – kaikki vienti ei ole tavaraa, esimerkkinä vaikkapa kasvava tietokonepeliala.

Yhtenä menestystekijänä tulee olemaan avoimen tietoyhteiskunnan rakentaminen. Sen avulla voidaan parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja ja parantaa ihmisten arjen palveluja. On hyödynnettävä avoimia standardeja ja avattava julkinen tieto on laajalti yksityishenkilöiden käyttöön ja kaupallistettavaksi, jolloin syntyisi merkittävästi uutta liiketoimintaa ja kilpailua. Tietoyhteiskunta ei enää ole vain kaapeleita tai radiomastoja. Olennaisinta on se, mitä tietoa niiden kautta kulkee.

Samalla ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa, että kukaan ei putoa veneestä. Tarvitaan työpaikkoja erilaisten koulutustaustojen ihmisille. Koulutusjärjestelmän on tarjottava joustavaa osaamista, jolla ihmiset pärjäävät muuttuvilla työmarkkinoilla.

Yhä suurempi osa ihmisistä työllistää jatkossa itsensä perinteisen palkkatyön ulkopuolella. Valtaosa työpaikkojen kasvusta tullee pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sosiaaliturvaa on uudistettava, jotta mikroyrittäjyyden riskit kaventuisivat ja perusturvan saisi nykyistä vakaammin.

Työttömyys ei voi olla pysyvästi näin korkealla tasolla. Sosiaaliturvaa ja työtä on voitava yhdistää nykyistä helpommin – kutsuttakoon sitä sitten perustuloksi tai joksikin muuksi.

Uusi maailma voi tuntua pelottavalta ja epävarmalta. Silti se on mahdollisuuksia täynnä, jos politiikan tavoitteeksi otetaan samalla ihmisten arjen elämänlaadun ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen. Kestävä menestys syntyy ihmisten hyvinvoinnista.

Kirjoittaja on turkulainen kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Ville Niinistö

Ylös