Ville Niinistö - parempaa sanottavaa

Sosiaaliturva on saatava kuntoon ennen kaikkea korkean työllisyysasteen varmistamiseksi sekä osallisuutta korostavan yhteiskunnan rakentamiseksi. Uudistuksen onnistuminen edellyttää kahta tärkeää parannusta: pienituloisen työn kannattavuuden lisäämistä ja perusturvan vahvistamista ja yhtenäistämistä.

Laman lasku oli suuri. Nyt ei ole varaa päästää työttömyyttä vastaavalla tavalla kasvuun. Tilannetta vaikeuttaa se, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia huoltosuhde heikkenee pysyvästi.

Perusturvan taso on jäänyt vakavasti jälkeen ansioturvan kehityksestä, eikä se takaa enää ihmisarvoista elämää kaikissa elämäntilanteissa. Vuonna 2008 köyhiä on arvioitu olevan Suomessa 650 000, ja köyhissä perheissä eläviä lapsia 134 000.

Toisaalta sosiaaliturvan kannustavuus ei ole riittävästi lisääntynyt. Erilaiset byrokratia- ja kannustinloukut tarkoittavat, että sosiaaliturva pikemminkin estää työllistymistä. Sosiaaliturva ei myöskään tunnista riittävän hyvin työn muutosta. Yhä useampi suomalainen tekee työtä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa.

Mielestämme uudenlaisen sosiaaliturvan tehtävänä on kannustaa ja tukea ihmisten omia elämänvalintoja. Sosiaaliturvan on mahdollistettava erilaiset työn tekemisen tavat, jotta mahdollisimman moni voi osallistua mielekkäällä tavalla työelämään. Sen tulisi toimia välineenä, joka nostaisi siihen turvautuvan nopeasti jaloilleen.

Sata-komitean esityksiin kohdistuvat kovat odotukset, mutta järkevän uudistuksen esteeksi voivat muodostua todennäköisesti komiteassakin edustettuina olevat konservatiiviset näkemykset. Me haluamme, että uudistuksen sisällöstä käydään keskustelua jo nyt julkisuudessa.

Asenteellisia esteitä aidolle uudistukselle on monia. Yhden näkökulman kannattajat haluavat pakottaa ihmiset töihin. Työhön pakottaminen ei kuitenkaan toimi, jollei työ ole myös taloudellisesti järkevää. Lyhytaikaisesta keikkatyöstä jää usein vain viidennes käteen. Siksi keikkatyötä ei usein oteta vastaan, vaikka se voisi olla reitti pidempiin työsuhteisiin.

Toisen näkökulman edustajat pelkäävät, että pienituloinen työ tulee verokannustimien avulla liian houkuttelevaksi ja johtaa pienpalkkatyön lisääntymiseen. Jos perusturvaa vahvistetaan, halutaan samassa suhteessa nostaa ansioturvaa. Tällöin uudistuksen hintalapusta tulee yhteiskunnalle liian suuri.

Keskeisin haaste onkin pienituloisen työn kannattavuuden parantaminen. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta suurin elintasoero on työttömän ja työllisen välillä. Uudistus on välttämätön, jotta Suomi on valmistautunut hyvin talouden laskusuhdanteeseen ja työttömyyden nousun ehkäisyyn. Esitämme yhden hyvän mallin tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Suomen sosiaaliturvan vahvuuden tulisi olla siinä, että kannustava veropolitiikka helpottaisi työllistymistä. Kunnallisveron perusvähennys tulisi nostaa 1 480 eurosta 6 000 euroon, jolloin ensimmäiset 500 euroa kuukaudessa olisivat verottomia.

Samalla on korjattava työmarkkinatuen ja palkkatulojen yhteensovitusta sekä toteutettava niin sanottu työttömän verokortti. Nyt työttömän ei kannata ottaa lyhytaikaista työtä vastaan, koska työmarkkinatuki ja asumistuki leikkaantuvat työansioiden myötä noin 80 prosenttia.

Esitämmekin erillisen 100 euron aktiivirahan maksamista niille, jotka tekevät vähintään neljää työpäivää vastaavan työmäärän kuukaudessa, mutta tienaavat korkeintaan 500 euroa kuukaudessa. Yli 500 euron ansioilla aktiiviraha asteittain laskisi nollaan tuhannen euron kuukausiansioissa. Aktiivirahan nerokkuus on siinä, että tällöin työtön motivoituu etsimään ja ottamaan vastaan myös keikkatyötä.

Osa-aikaista työtä tekevä saisi tienata 500 euroa kuukaudessa verottomasti, ja palkasta verotettaisiin enintään 50 prosenttia vähentyvänä työttömyyskorvauksena tai asumistukena. Sen lisäksi hän saisi 100 euron aktiivirahan. Jos työtön saa nykyisin verojen jälkeen käteen noin 750 euroa työttömyyskorvauksesta ja asumistuesta, voisi hän mallissamme 500 euron palkkatyöllä nousta jo noin 1 100 euron kuukausiansioihin.

Tämä tulotaso on riittävän korkea, jotta se kannustaa työllistymään, mutta edelleen riittävän matala, ettei se aiheuta taloudellista estettä työllistyä pysyvään työsuhteeseen. Samanlainen yhteensovitus ja aktiiviraha on mahdollistettava pienyrittäjille, luovan työn tekijöille ja freelancereille.

Toinen välttämätön osa on perusturvan tason parantaminen ja yhtenäistäminen. Vähimmäisetuudet on yhtenäistettävä samalle tasolle, jonka tulisi olla vähintään 550 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi asumistuki on yksinkertaistettava siten, että se perustuu vain ruokakunnan kokoon ja taloudelliseen tilanteeseen. Eläkeläisille on taattava takuueläke, joka on noin sata euroa vähimmäisetuuksien tason yläpuolella.

Samalla on syytä varmistaa riittävä perusturva niille, joiden pysyvä työllistyminen on epätodennäköistä. Yksi tapa parantaa vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä on laajentaa heidän osaltaan aktiivirahan osuutta.

Työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen helpottaminen ei aiheuta valtiolle merkittäviä kustannuksia, vaan pikemmin vähentää niitä työttömyyden laskiessa. Se olisi askel kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on edellytykset elää ihmisarvoista elämää.

Niinistö on vihreiden kansanedustaja, Jaskari kokoomuksen.