Tervetuloa

Olen Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri.

Ville Niinistö
olen vuonna 1976 syntynyt valtiotieteiden
maisteri, Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja ympäristöministeri.

 

vihreat_logo

Deprecated: Call-time pass-by-reference has been deprecated in /home/np48580/domains/vihreatsivustot.fi/joomla/templates/vihreat/html/com_content/article/default.php on line 18

Blogi 12.10.2011

Durbanin ilmastokokous lähestyy

On selvää, että ihminen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen ja sitä kautta vaikuttanut uusien luonnonkatastrofien syntyyn. Me täällä Pohjolassakaan emme ole suojassa sen vaikutuksilta. Sään ääri-ilmiöt ja kasvituholaiset lisääntyvät Suomessakin. Ilmasto-ongelmat maailmalla heijastuvat epävakautena koko maailmanjärjestykseen.

Ratkaisuilla on jo kiire.

Näitä ratkaisuja etsitään kansainvälisessä ilmastokokouksessa, joka järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28. marraskuuta – 9. joulukuuta 2011. Durbanissa yksi poliittisesti kiperimmistä kysymyksistä on se, kuinka Kioton sopimusta jatketaan.

Neuvotteluissa hiertää erityisesti niin sanottu kahden raiteen ongelma. Kioton sopimuksessa ainoastaan teollisuusmailla on laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet. Iso osa kehitysmaista haluaa jatkaa tulevaisuudessakin samaan tapaan. Monet teollisuusmaat puolestaan vastustavat sitä, että kehitysmaat jäisivät edelleen yhteisen sopimuksen ulkopuolelle. Durbanissa ilmastosopimuksen on siis päästävä yhdelle raiteelle.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC suosittelee, että teollisuusmaiden tulee leikata päästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vain siten maapallon lämpeneminen pystytään pysäyttämään kahteen asteeseen. Kansainvälisesti kattavan sopimuksen on siis oltava paitsi sitova myös tarpeeksi kunnianhimoinen.

Neuvotteluissa on auki myös kysymys hiilinieluista ja niiden laskentatavasta. Metsä sitoo kasvaessaan hiiltä, mutta siitä ei ole vielä sovittu, miten metsät ja niiden hoito otetaan päästöjä laskettaessa huomioon. Pitkän aikavälin rahoituksesta sovittiin edellisessä kokouksessa, että rahoitusta kasvatetaan, mutta epäselvää on millainen osuus kustannuksista kuuluu kenellekin.

Joukko Euroopan unionin jäsenmaita tähtää siihen, että EU:n omat päästövähennystavoitteet vuodelle 2020 tulee joka tapauksessa nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä riippumatta siitä onko meillä kansainvälistä sopimusta vai ei. Suomi on siirtynyt EU:n ympäristöneuvostossa keskustelemaan edistyksellisten ilmastomaiden joukkoon ja ratkaisee oman kantansa EU:n yksipuoleiseen tavoitteiden korottamiseen tällä hallituskaudella.

Suomi voisi ottaa oppia esimerkiksi Tanskasta, jonka uusi hallitus on luvannut vähentää päästöjä peräti 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja lisätä tuntuvasti tuulivoimaa. Mitkään kaksi maata eivät ole identtisiä, mutta Tanskan rohkea päätös osoittaa, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on mahdollista, jos tahtoa vain löytyy. Myös Saksa on valinnut tämän tien.

Kunnianhimoinen päästöjen vähentäminen luo talouden menestystä: edelläkävijät saavat kasvavan osuuden maailman puhtaan teknologian markkinoista. Tämä vihreän talouden tie on ainoa mahdollisuus ulos kestämättömän talousjärjestelmän umpikujasta: kysymys on vain siitä, koska me Suomena ja ilmastosopimuksen kautta koko maailma uskallamme lähteä rohkeasti kävelemään sitä.

Kommentit

Eero Ignatius 16.10.2011 13:45 #2
Toivon, että ympäristöhallin nossa selvitettäisiin , onko Lotus Embo "Flush&Go", eli wc:stä alas huuhdottavaksi suositeltu wc-rullan hylsy, ympäristölle tai asunnoille tai kunnallisille vesilaitoksille haitallinen tuote. Olen asuntoyhtiön hallituksen jäsenenä huolestunut putkistostamme, ja toisaalta kartongin kierrätyksen avulla hylsy saadaan uusiokäyttöön muualla. Lisäksi kunnalliset jätevedenpuhdis tamot saavat lisää puhdistettavaa. Tämä ei ole viisasta markkinointia! Tällaisen menettelyn suosittamisesta tulisi ainakin antaa kriittinen lausunto.

Eero Ignatius
Kuopio
Lainaa
Juho Laatu 12.10.2011 14:00 #1
Hyvä jos Suomikin on etunojassa rajoittamassa päästöjä myös siinä tilanteessa, että muut eivät seuraa samaa tahtia mukana. Muutkin pitää toki saada aikanaan mukaan, vapaaehtoisesti tai pienellä kiristyksellä, mutta suurena saastuttaaina ja rikkaana maana velvollisuutemm e on ottaa ensimmäiset askeleet.

Jatkuvassa kierrossa oleva metsä ei kyllä taida sitoa hiiltä enempää kuin se vapauttaa (lahoamisen ja puun polttamisen myötä). Vasta puuaineksen varastointi rakennuksiin tms. sitoisi hiiltä. Suot sen sijaan sitovat hiiltä jo luonnontilassa. Tällaisten soiden pohjaan kertyvän hiilen voisi laskea Suomelle eduksi. Tämä voisi lisätä kiinnostusta myös soiden suojeluun, turpeen polttamisen ja muiden huonompien soiden käyttötapojen sijaan. Jos halutaan päästä ruohonjuuritaso lle, korvauksen voisi maksaa suoraan hiiltä keräävän suon omistajalle (maksetaan saastuttajien saasteveroista) .
Lainaa

Lisää kommentti

Roskapostitarkiste (syötä kuvassa oleva teksti kenttään)
Roskapostitarkiste (syötä kuvassa oleva teksti kenttään) Päivitä