Tervetuloa

Olen Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri.

Ville Niinistö
olen vuonna 1976 syntynyt valtiotieteiden
maisteri, Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja ympäristöministeri.

 

vihreat_logo

RSS

Ajankohtaista

Blogi 17.08.2014

Koulutuslupaukset lunastettava budjetissa

Elokuun lopulla käytävät budjettineuvottelut ovat tämän hallituksen ensimmäiset ja viimeiset. Hallitus sopi ohjelmassaan parantavansa perusopetuksen laatua tavoitteenaan pysäyttää oppimistulosten lasku, pidentävänsä työuria koulutuspoliittisilla toimilla sekä varmistavansa tutkimuksen laadullisen kehittämisen. Nyt on aika lunastaa nämä lupaukset.

Koulutuksesta säästäminen on tullut tiensä päähän. Me emme voi odottaa, että peruskoulumme, toisen asteen oppilaitoksemme ja korkeakoulumme kykenevät säilyttämään korkean tasonsa, mikäli niilden toiminnasta leikataan rahaa vuosi toisensa jälkeen.

Säästöintoilu näkyy jo lastemme peruspalveluissa ja korkeimman opetuksen laadussa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan 60 000 lasta on tänä vuonna jopa kuukauden ilman opettajaa lomautusten vuoksi.

Peruskoulun oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantaminen ovat vihreille tärkeitä tavoitteita. Riittävän ja osaavan henkilöstön sekä kunnollisten opetustilojen ylläpito maksaa, mutta tähän meillä on oltava varaa. Rahoitustarve oppimiserojen kaventamiseksi ja erityisopetuksen turvaamiseksi on yhteensä kymmeniä miljoonia euroja.

Kouludemokratian kehittäminen ja kiusaamisen vastaiset toimet eivät taas välttämättä vaadi lisäresursseja vaan uudenlaisia käytänteitä ja asennemuutosta. Oppimateriaalien digitalisoinnilla taas voidaan parhaimmillaan säästää rahaa ja uudistaa opetusmenetelmiä.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tehtiin lisäleikkauksia ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksista ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta sekä aikuiskoulutuksesta. Tämä on ristiriidassa hallitusohjelmakirjausten kanssa.

Koulutusjärjestelmämme tarvitsee kuitenkin myös rakenteellisia uudistuksia. Alueelliset muutokset ikäluokissa ja elinkeinorakenteen murros edellyttävät entistä joustavampaa ja erikoistuneempaa koulutusta toisella asteella, jotta se vastaa nykyistä paremmin työelämän ja jatko-opintojen tarpeisiin.

Toisen asteen ja vapaan sivistystyön hajanaista järjestäjäverkkoa tuleekin tiivistää ja rahoitusmallia uudistaa niin, ettei samalla heikennetä koulutuksen laatua. Rakennepoliittisessa ohjelmassa linjattu yli neljännesmiljardin säästötavoite voi kuitenkin olla liian kova. Uudistukselle on annettava riittävästi aikaa ja se on tehtävä sisältöjen, ei säästöjen ehdoilla.

Oppivelvollisuusiän nostamisen kustannusvaikutukset on arvioitava ulkopuolisella taholla. Tämä on erityisen tarpeellista tilanteessa, jossa määrärahat ovat muutenkin tiukassa.

Myös yliopistojen perusrahoitus on turvattava. Siksi tavoittelimme minihallitusneuvotteluissa 50 miljoonan euron korotusta yliopistojen perusrahoitukseen.

Valtiovarainministeriön esityksen 8 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys yliopistojen rahoitukseen ja indeksileikkauksen peruminen eivät riitä varsinkin, kun yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien puolittamista vastaava summa, noin 16,6 miljoonaa euroa, esitetään leikattavaksi kokonaan yliopistoilta. Lisäksi Aalto-yliopiston erillisrahoituksesta palautetaan kaikille yliopistoille 22 miljoonaa euroa ja perusrahoituksesta siirretään 50 miljoonaa euroa kilpailutettuun tutkimusrahoitukseen. Muutokset yhdessä merkitsevät perusrahoituksen heikentymistä. Se voi johtaa irtisanomisiin, työolosuhteiden epävakauteen ja perustutkimuksen ja -opetuksen laadun kärsimiseen. Se ei ole hyväksyttävää. Perusrahoituksen rahoitusvaje on katettava kaikkien yliopistojen toiminnan edellytysten turvaamiseksi.

Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo. Olemme ylpeitä niin peruskoulustamme kuin maksuttomasta ja laadukkaasta korkeakoulutuksestamme. Koulutuksesta tehtävillä leikkauksilla nakerramme paitsi tätä pohjaa myös tulevan kasvun eväitä. Siihen meillä ei ole varaa.

Lehtikirjoituksia 26.10.2012

Vaalien suuret vaietut aiheet

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa.

Kuntavaaleissa on julkisuudessa puhuttu paljon himmeleistä ja rakenteista. Puolueet riitelevät sote-mallin yksityiskohdista. Siinä puhutaan tyypilliseen tapaan ohi kansalaisten. Toreilla ja turuilla ihmiset ovat halunneet puhua siitä, miten palvelun saa ajoissa, miten kunnasta saadaan viihtyisä ja miten saada mielekästä työtä ja koulutusta kaikille. Näihin kysymyksiin puolueiden on vastattava.

Olen kiertänyt viime kuukausina lähes 50 paikkakuntaa ja useimmat Suomen maakunnat. Kaikkialla ihmiset tulevat puhumaan siitä, kuinka juuri meidän kunnassamme kuntapäätöksenteon tavassa on kehitettävää. Tämä ei ole sattumaa. Suomalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan lähiympäristöönsä pienemmiksi kuin useimmat muut länsieurooppalaiset.

SUOMI OLISI paljon parempi maa, jos me avaisimme kuntapäätöksenteon kuntalaisille itselleen. Suomessa eduskunta perustettiin kansainvälisesti varhaisessa vaiheessa. Mutta siihen se demokratian kehitys sitten jäikin. Muu maailma menee kaukana edellä.

Suurin uudistustarve kunnissa onkin poliittisessa päätöksenteossa. Samalla myös kuntien palvelutarjonnan ajattelutapaa on muutettava ihmisläheisemmäksi. Näillä saadaan mukavampia kuntia – ihmiset mukaan päätöksentekoon ottavat ja kestävää kehitystä vaalivat kunnat myös menestyvät. Sosiaali- ja terveysuudistuksessakin keskeisin kysymys on huomioida paremmin ihmisten tarpeet. Kun avun saa ajoissa ja palvelun sisältöön voi itse vaikuttaa, on se myös tehokasta.

Avoin kunta tekee parempia päätöksiä palveluista, mutta se myös huomioi paremmin kestävän kehityksen. Kuntakeskusten kehittämistä tehdään edelleen aivan liian paljon suljetuissa kabineteissa. Avataan kuntien kehittämisen ovet ihmisille erilaisilla yhteissuunnittelun menetelmillä. Annetaan asukastoimikunnille valtaa kehittää viihtyisämpiä asuinalueita – sellaisia alueita, missä kohdata ylisukupolvisesti ja missä lapsiperheet viihtyvät. Lautakuntien kokoukset on avattava. Kunnanosalautakunnilla arjen lähipalvelujen päätökset voidaan viedä lähelle ihmisiä, jolloin niihin on helpompi vaikuttaa.

SUURI VAIETTU kysymys on myös kestävä kehitys. Me ylikulutamme luonnonvaroja ja elämme lastemme kustannuksella – laskun maksu on pian edessä. Ilmastonmuutos heikentää jo nyt esimerkiksi ruokaturvaa äärimmäisten sääilmiöiden myötä. Toisin kuin monesti väitetään, ei ympäristö- ja ilmastokysymyksistä ole tullut kaikkien puolueiden asioita. Suuret tulevaisuuskysymykset loistavat poissaolollaan koko vaalikeskustelusta.

Kunnissa kuitenkin päätetään erittäin suuresta osasta suomalaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Jokainen arvokas suo sekä lintulahti on jonkin kunnan alueella ja kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus suojella luontoa hyvin konkreettisesti. Kunnat kykenevät vaikuttamaan ilmastopäästöihin energiaratkaisuissaan, kaavoituspolitiikassa, liikennepolitiikassa. Turussa tämä tarkoittaa pikaraitioteitä, viihtyisän kävely- ja pyöräilykeskustan luomista sekä luomu- ja lähiruuan edistämistä ja seudullisen energiaratkaisun muuttamista uusiutuviin pohjautuvaksi.

KUNNAT KÄYTTÄVÄT julkisiin hankintoihin noin 20 miljardia euroa vuodessa, yli kolmanneksen valtion budjetista. Näillä rahoilla kannattaa rakentaa vihreää taloutta. Jo nyt puhtaan teknologian alat työllistävät Suomessa yli 30?000 ihmistä. Käännetään ympäristöhaaste mahdollisuudeksi luoda työpaikkoja ja viihtyisiä julkisia tiloja ihmisille – autojen kulkuväylien halaamisen sijaan.

Suomi menestyy avoimena yhteiskuntana ja vaalimalla kestävää kehitystä. Suomalaisten on pidettävä yhtä, silloin me menestymme. Avataan kunnat kuntalaisille.

Kannanotot 30.03.2011

Niinistö ja Hannonen: suljetun kabinettipolitiikan aika on ohi!

(Tiedote 29.3.2011)

- Keskeinen syy suomalaisten poikkeuksellisen alhaiselle luottamukselle politiikkaan on politiikan sulkeutuneisuus. Suomessa julkinen keskustelu politiikasta jää latteaksi ja puoluejohtajat välttelevät vaalien allakin konkreettisten ratkaisujen ja mielipiteiden ilmaisemista Suomen tulevaisuudesta. Ihmisille on tarjottava rohkeasti vaihtoehtoja ja osoitettava, että politiikalla voi muuttaa yhteiskuntaa, sanoo vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö Avoimuutta politiikkaan -tilaisuudessa Jyväskylässä, vihreiden vaalikahvilassa.

- Vihreät haluaa, että koko politiikan tekotapa uusitaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi: asioiden valmistelua on saatava avoimeksi, kokouksia julkisiksi ja politiikka puhtaaksi epäasiallisista kytköksistä, Niinistö sanoo.

Politiikan kunnianpalautus ei tapahdu heittelemällä tyhjiä vitsejä, vaan tekemällä politiikasta läpinäkyvää uudella lainsäädännöllä ja toimintakulttuurilla.

- Esimerkiksi kunnallispolitiikassa lautakunnat on avattava kaikille ja sekä valtuuston että lautakuntien kokouksia on voitava seurata netissä. Kunnallisten luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen on heidän omalla vastuullaan. Uudessa kuntalaissa myös kunnalliset päättäjät on velvoitettava lailla ilmoittamaan taloudelliset kytköksensä, koska nämä saattavat vaikuttaa nimenomaan kunnallisessa päätöksenteossa kuten kaavoituksessa, toteaa Keski-Suomen vihreiden ehdokas Paloma Hannonen.

Tarvitaan myös suoraa demokratiaa, jossa vahvistetaan kansalaisaloittein ja lisääntyvien kunnallisten kansanäänestysten avulla ihmisten mahdollisuuksia itse vaikuttaa päätöksentekoon. Liitoskunnissa on varmistettava lähidemokratian toteutuminen esimerkiksi kaupunginosalautakuntien avulla, Hannonen ja Niinistö korostavat.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö oli Jyväskylässä tukemassa vihreiden eduskuntavaalikampanjaa. Vihreiden tavoitteena on saada Keski-Suomesta ensimmäinen vihreä kansanedustaja.

Lisää ajankohtaista