31.3.2017: Koulutuksen tasa-arvo on Suomen tie – ja lupaus nuorten tulevaisuudelle

(Julkaistu alunperin MTV:n nettikolumnissa 31.3.2017.)

Suomi menestyy panostamalla koulutukseen ja nuorten koulutuslupaukseen. Lupaus tasa-arvoisesta ja hyvästä koulutuksesta on Suomen tie, menestyksemme ja osaamispohjamme tae. Se takaa nuorille mahdollisuuden tavoitella unelmiaan.

Sipilän hallitus on hylännyt tämän tien lyhytnäköisillä ja kovilla leikkauksillaan koulutuksesta ja opiskelijoiden opintorahasta.

Nyt ETLA:n tutkijat ehdottavat kaikille korkeakouluopiskelijoille 2 000 euron lukukausimaksuja ”kannustimeksi”. Tämä on hallituksen politiikasta tuttua uuskieltä. Leikkauksia kutsutaankin ”uudistamiseksi” tai ”kannustimeksi”. Tämä ehdotus on torjuttava. Nuorten tulevaisuuden ja koulutuksen arvostus on palautettava.

Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perustelee samalla uuskielellä eduskunnalle nuorilta ja koulutuksesta leikkaamista sillä, että nuorille ei haluta jättää lainataakkaa. Tämä on erityisen outoa: hallitushan pakottaa nuoria ottamaan lainaa itse! Hallitus siirtää julkista vastuuta juuri nuorille. Hallitus leikkaa elokuun alusta korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa 86 eurolla kuukaudessa ja pakottaa näitä ottamaan opintolainaa.

Toistuvat esitykset heikentää opiskelijoiden asemaa ovat ylisukupolvisen vastuun kannalta kestämättömiä. Nuoret sukupolvet tulevat jo joutumaan suuren eläke- ja hoivamenovastuun kantajiksi, kun suurten ikäluokkien ja heitä seuraavien sukupolvien siirtyminen eläkkeelle nostaa merkittävästi työikäisten rahoitusvastuuta eläkeikäisistä. Työelämä on myös yhä epävarmempaa, vaikka mahdollisuuksiakin on uudelle osaamiselle. Silti korkeakoulutus ei tule takaamaan taloudellisesti varmaa tulevaisuutta jatkossa.

Nuoret tietävät tämän ja siksi välttävät taloudellisia riskejä valinnoisssaan. Nuorten aseman heikentäminen lisää koulutuksen periytyvyyttä kun pienituloisista perheistä tulevat nuoret eivät hakeudu yhtä lailla korkeakouluihin. Opiskelijoiden toimeentulon vaarantaminen uhkaa aiheuttaa myös koulutuspudokkuuden kasvua sekä yhä useamman nuoren syrjäytymistä kokonaan koulutuksesta ja työstä. Kadonneisiin nuoriin meillä ei ole varaa. Jo nyt erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on jo kansallinen hätätila, mikä edellyttää peruskouluihin panostamista, riittävästi toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten auttamista ajoissa.

Opintotuen heikennykset vähentävät pienituloisten ja matalammin koulutettujen perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutukseen. Ehdotus lukukausimaksuista vain entisestään syventäisi tätä ongelmaa. Suomessa on maailman mittaluokassa suhteellisen vähän periytyvyyttä korkeakoulutuksessa. Siitä kannattaa pitää kiinni. Mahdollisuus luokkanousuun ehkäisee lasten eriarvoistumista ja on hyvinvointivaltion perusta.

Lukukausimaksuista ei olisi myöskään iloa korkeakoulujen taloudelle. Esimerkit Länsi-Euroopasta osoittavat, että julkista rahoitusta on tapana vähentää vastaavassa suhteessa lukukausimaksujen käyttöönoton myötä. Viime kädessä kyse on siitä, että poliittisessa oikeistossa halutaan markkinallistaa ja siirtää kaupalliseksi hyödykkeeksi. Korkeakoulujen rahoitusta Sipilän hallitus onkin jo leikannut kovalla kädellä. Suomessa ei ole sellaista yksityistä rahoitusta, joka voisi korvata julkisen vallan roolia korkean osaamistason ja koulutuksen tasa-arvon turvaajana. Suomen tulevaisuuden kannalta julkisen vallan on panostettava enemmän sekä nuoriin että korkeakoulutukseen.

Suomalaisten opintoajat ovat jo viimeisen vuosikymmenen aikana lyhentyneet. Erityisesti suomalaisten nopeus työllistyä koulutusta vastaavaan työhön on kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla. Yksi syy tähän on joustava korkeakoulumallimme: kesken opintojen voi melko tietyissä rajoissa kokeilla vaikkapa yrityksen perustamista ja hankkia työkokemusta. Tätä joustavuutta ei saa hukata lyhytnäköisten leikkausehdotusten nimissä.

Luova ja edelläkävijyyteen pyrkivä talous syntyy siitä, että nuorilla on mahdollisuus oppimisen innostukseen ja joustaviin opintovalintoihin. Nuorten osaamispotentiaali on parhaiten yhteiskunnan käytössä, kun koulutus on tasa-arvoista. Kun jokaiselle taataan mahdollisuudet löytää omalla koulutuspolullaan oma juttunsa, voimme varmistaa myös korkean osallisuuden työelämään ja hyvän elämän nuorillemme.

Tällainen yhteiskunta, jossa tarjotaan kaikille mahdollisuus kouluttautua ja jossa tuloerot ovat pienet, on myös onnellisin yhteiskunta. On tutkittua, että pienten tuloerojen ja korkean koulutuksen maissa ihmiset ovat onnellisimmillaan. Kehitetään Suomesta tulevaisuuteen katsova talous, jossa jokainen nuori saa itselleen soveltuvan koulutuksen. Siksi meidän kannattaa panostaa nuorten taloudelliseen toimeentuloon enemmän, ei vähempää. Ja siksi meidän kannattaa panostaa koulutukseen enemmän.

Pelissä on, ei enempää eikä vähempää kuin, Suomen tulevaisuus tasa-arvoisena hyvinvointivaltiona. Maana, jossa nuoret uskaltavat yrittää ja kokeilla siipiään oman osaamisensa kehittämisessä. Silloin Suomi pärjää, jos pidämme tästä tulevaisuuden tavoitteesta kiinni.

Ylös