2.2.2017: Suomi ei saa hylätä hätää kärsiviä hengenvaaraan

(Julkaistu alunperin Turun Sanomien Lukijalta-palstalla 2.2.2017.)

Suomi ei saa hylätä hätää kärsiviä hengenvaaraan

Joukko suomalaisia vaikuttajia vetosi tammikuussa hallitukseen ja maahanmuuttovirasto Migriin pakolaisten inhimillisen kohtelun puolesta (TS 11.1.). Heidän puheenvuoronsa on erityisen ajankohtainen nyt, kun Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on asettanut yhdenvertaisia ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maahantulokiellon seitsemän maan kansalaisille.

Samalla kun Suomen ja EU:n on vastustettava Yhdysvaltain länsimaisia arvoja rikkovaa asetusta, on Suomen hallituksen tarkistettava omaa epäinhimillistä linjaansa.

Suomen on suhtauduttava inhimillisesti hätää kärsiviin ja turvaa hakeviin. Kuten suomalaisvaikuttajat sanoivat avoimessa kirjeessään, turvapaikkapolitiikan tarkoitus ”ei ole päästä eroon apua tarvitsevista ihmisistä ja pelotella muita, etteivät he uskalla saapua maahamme”.

Hallinto-oikeus on kumonnut lähes 24 prosenttia Migrin vuoden 2016 kielteisistä päätöksistä valitusten perusteella. Luku on selvässä kasvussa, samalla kun linja on kiristynyt.

Suomella on poikkeuksellisen kova linja erityisesti Irakista tulleisiin turvapaikanhakijoihin. Ruotsi ja Saksa myöntävät enemmistölle turvapaikan, Suomi arviolta vain noin 15 prosentille.

Marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus muutti päätöksen, jossa Mosulista tulleen henkilön arvioitiin olevan hengenvaarassa myös palauttamisessa Bagdadiin. Hallinto-oikeuden päätös on nyt otettava vakavasti. Koko Suomen linja siitä, että vainon vaarassa olevalle henkilölle olisi mahdollista paeta Irakissa maan toiseen osaan turvallisesti, on kyseenalainen. Vielä ei ole liian myöhäistä arvioida linjaa uudelleen.

Onko Migriin kohdistunut poliittista painetta kielteisten päätösten aikaansaamiseksi lähes olosuhteista välittämättä? Miksi Migri arvioi Irakin turvallisuustilanteen parantuneen, kun useimmat asiantuntijat ja oikeusistuimet sanovat tilanteen huonontuneen?

Migrin ja hallituksen kova linja ei ole linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa, vaikka siihen he usein vetoavat. Oikeusvaltio ei hylkää hätää kärsiviä hengenvaaraan.

Sipilän hallituksen johdolla Suomi on tehnyt yhä uusia tiukennuksia turvapaikkapolitiikkaan. Ulkomaalaislakia on kiristetty pisteeseen, jossa olemme irtautumassa kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteistamme. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on romutettu ja valitusaikoja lyhennetty.

Tiukentuva perheenyhdistäminen on jättänyt erityisesti naiset ja lapset konfliktien armoille. Ei ole oikein hajottaa apua tarvitsevia perheitä. Hallitus hajottaa perheitä asettamalla niin korkeita hallinnollisia ja taloudellisia esteitä, että suurin osa suomalaisistakaan ei niitä pystyisi ylittämään.

Hakemuksen jättämisen vaikeuksien takia edes ne Syyriasta ja Irakista tulevat ihmiset, joilla on lakiin nojaava oikeus saada perheensä yhdistettyä turvapaikan saatuaan, eivät ole niin voineet tehdä.

Turvapaikkamenettelyn on perustuttava kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiimme. Suomen on oltava maa, joka huolehtii hädässä olevista myös vaikeina aikoina.

Ylös